Pilvilento

Menkijärven lentokenttä on etelä – luode suuntaisen matalan harjualueen keskellä. Purjelentoon sopivassa ympäristössä on lähellä järviä ja suoaluetta. (Lämpötilaeroille sopivasti)

Vintturiaikana mittasimme termiikkien, irtautuvien pyörre-tuulahdusten, kehittymisten välisiä aikoja ( 5…  min ?).

Keski- ja loppukesällä ilman suhteellinen kosteus on suurempi. Silloin poutapilvet kehittyvät korkeammiksi. On pilvilentojen aika.

4.7.2007 oli mainio purjelennon pilvilentoon sopiva keli.

Veikko Järvi, kauhavalainen, ilmoitti varanneensa alueen pilvilentoa varten.

Starttasin Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerhon ASW 21:llä harjoituslennolle klo 13.35. Alle 500 metrissä irroitin hyvään nostoon. Nousin tonniin ja kiertelin keliin tutustuen.

Veikko ja vaasalaiset ”Lanka” nousivat vuoroin pilveen, vakio-nostossa hiekkakuopalla. Seurasin heidän paikka- ja korkeusilmoituksiaan.

Lensin kauemmaksi Kuortaneen järven pohjoispäässä olleiden yksittäisten pilvien alle. Ilmoitin paikkani ja nousin pilveen. Kaikki näytti pelaavan ja taito tuntui olevan tallella.

Pilvi nosti 2500 metriin. Kattoturbulenssista oikaisin pois pilvestä. Aloin seurata poikien lentämistä hiekkakuopan hyvässä nostossa, risteilemällä reilusti alempana.

Pilven alla ei ollut muita. Veikko kertoi poistuvansa pilvestä, niin ilmoitin vuoroni. Lensin pilven alla ”koveraan patamaiseen” parhaaseen nostoon. Nosto oli alussa tasainen ja voimakas (2 – 3 m/s).

Ylempänä nosto voimistuu ja sen pitkulainen muoto teettää töitä. Tuulen alapuolella oleva kärki nostaa parhaiten. Siitä johtuen, termiikkikaarron aikana, ”kärjessä” lento- ja nousunopeudet kasvavat. Kun vedän nopeutta kohdalleen se myöhästyy ja vaikuttaa laskevan puolella jne.. . Joku laskee nostokierrokseen kuluvaa aikaa. Horman Janne opetti: Nostossa vakionopeus- ja kallistus kuula keskellä. Hyviä neuvoja, mutta kone luistaa koko ajan heikomman noston puolelle. On keskitettävä noston kärjen suuntaan. Se käy parhaiten vähentämällä ja lisäämällä kallistusta. Tämä ”kova” nosto heiluttaa kunnolla ja siirtää sivuun. Lentotilan säilyttäminen vaatii jatkuvaa huomioimista ja tuntuvia korjauksia. Se vie kaiken ”energian”!

Sitten 2500 metrissä!

Nopeusmittari pysähtyy ja aloittaa harppivat liikkeensä. Pitotputki on jäätynyt . Nopeusmittari näyttää nollaa, tai mitä sattuu.

Aiemmat ohjaintunnot ovat samat, ehkä vähän kovemmat. Nosto on samanlaista. Kaarto ja kallistus samat. Jo aiemmin aloitetulla ylitrimmauksella koneen nopeus pysyy hallinnassa. Sauvan tunto ja G –voiman vaikutus kertoo lentotilasta.

Kymmenet silmukat  muistuttavat G –voimista. Sadat oppilaiden lentotilojen korjaukset sanovat nopeustunnon sauvassa.

Asentomittareiden paimentaminen lisääntyvässä tärinässä vaikeutuu. Kuula sauvalla ja kaartomittari paremminkin jalalla. Hallinta säilyy ja kone nousee edelleen hyvin.

Pilvilentoalueen yläraja lähestyy. Nyt kone joutuu voimakkaaseen kattoturbulenssiin, joka paiskii konetta joka suuntaan. Rynkytys heiluttaa istuvaa pilottia.

Koneen oikaisu pois pilvestä.

Yritän ”kompassista” ja noston muodosta päätellä oikean suunnan.  Suora lento itään. Virtaukset paiskivat konetta niin ettei kompassi rauhoitu. Viemistämisistä viis. Kuula ja kaartomittarin neula pysyvästi keskelle. Kone pysyy vaakalennossa ja nousee edelleen.

Putkahdan ulos pilvestä (oikeassa suunnassa). Korkeutta on lähes 4000 metriä. Alla on verhona sumupilvi ,joten maan pintaa ei näe. Kone vajoaa nopeasti. Sumuverhon alta paljastuu Lappajärvi. Sen koko on pienentynyt, mutta muoto on sama.

Kavokissa ajattelin tehdä pari silmukkaa, mutta (kun katson) siiven etureuna on valkoisen huurrejään peitossa. Nopeusmittarikin vielä hakee harppien näyttöään. Veikko kehottaa uuteen vuoropilvilentoon, mutta maassa odottivat ilmailukerhon asiat. Laskuaika oli 15.44.

Kymmenien vuosien kyttäyksen tuloksena oivallinen pilvi sattui kohdalle. Korkea pilvi, mutta ei kehittynyt ukkoseksi (ukkonen n. 6000 m). Siinä ei satanut  vettä aivan kaatamalla. Ei myöskään lumijauhoa eikä rakeita. Siipiin kertynyt jää ei ollut mustaa (alijäähtyneestä vedestä), vaan valkoista huurretta. Mutta kyllä keikutti!

MAHTAVA LENTO  KC-korkeus

Myöhemmin loggeri ilmoitti: 3746 m!

(Olisipa ollut loggeri mukana aikaisemmillakin pilvilennoilla. Korkeusmittari näytti paljon pienempiä lukemia).